Jessus että tätä mammaa vois kyllä ketuttaa! Eilen tuli käytyä kavereiden kanssa humpalla täällä Rollon Onnelassa. Lähtiessä tipahti kolmiohuivi lattialle, palasin sitä parin sekunnin kuluttua hakemaan huomattuani tippumisen, ja tokihan joku saatana oli jo päättäny tarvivansa just sitä minun huivia. Prkl. Se oli "rastottunu", halpa paska, joskus h&m:ltä ostettu ja likanen ku synti, mutta se oli MINUN!!! Lämmin ja hyvin palvellut rätti. Aiemmin jo luulin kadottaneeni sen, mutta löytyikin veljen luota. Silloin sain huokaista helpotuksesta, nyt ei ollu yhtä hyvä tuuri.
Mutta eiku eteenpäin, sano mummo hangessa. Aiemmin en oo jaksanu alkaa väsään huiveja, koska "mitäs mie niillä teen". Nyt onki jäljellä vain minun jättipitkä musta-pinkki-raidallinen huivi, jonka neuloin Pinjaa odottaessa, ettei tulis rintatulehdusta ja maha ei paleltuis. Mutta ei se oo niin kiva, ku se ei oo kolmion mallinen! Mietinkin, että pitänee alkaa katteleen lankoja fifiä varten. Ja minttumaari pitäisi myös tehdä. Yritän neulomalla korvata tämän suuren, huivin katoamisesta johtuvan, surun. Aika parantaa haavat, ja ehkä prosessia vauhdittaa myös uusien huivien väsääminen ;)
Mutta ketutti kyllä niin, että teki kyllä mieli vähän itkeä tirauttaa.

Ai niin, on tullut katottua noita ilmaisia kanavia nyt, ja joudutaan sitten vissiin laittaan tuo mtv3:n kanavapaketti. Mies ku ei voi nyt enää elää ilman sarjaa Babylon 5. Huokaus. Varsinkin, kun se tulee aina salkkareiden kanssa samaan aikaan. Taitaa olla kriisin paikka.
Unohtui vielä, että onhan minulla muutakin ketutusta ollut, nimittäin loppui tuosta virkatusta peitosta langat. Jäi yhtä ruutua vajaaksi! Voi jessus. Että olkoonpa se homma sitten jäissä sen aikaa, että pääsen kauppaan ja saan lankoja.