Tiä sitten onko tämä tällainen myöhästynyt ikäkriisi, mutta tommonen on olo. Miten sitä onkin jo niin vanha, eikä mitään ole saanut aikaiseksi. Koulu sentään on viittä vaille valmis kohta, mutta mitenkäs sitäkään jatkaa, kun rahaa ei ole? Töihin kyllä haluttas lähteä, mutta sitten jäisi koulu kesken. Puusk. Ei ole helppoa, ei. Pitäisi varmaan alkaa pommittaan kelaa taas kaiken näköisillä hakemuksilla. Saatanasta, suoraan sanottuna.

Mutta ettei olis pelkkää valitusta vain, niin sain jopa vähäsen leivottua jotain ruisleivän tapasia tuossa perjantaina:



Kuulema oli ihan syötäviä jopa. Tänään olisi vuorossa sitten sämpylöitä. Jos vain jaksan.